Ensimmäiseksi mainittakoon että tämä postaus on kirjoitettu erittäin väsyneenä. Mutta sen tarkempiin yksityiskohtiin menemättä jatkan eteenpäin. Kerroin aikaisemmin kuinka uuden piirongin osto oli levinnyt muidenkin huonekalujen uusimiseen ja homma oli mennyt pakkelointi ja maalaus työksi. Ja kun on alkuun päässyt niin sitähän keksii koko ajan uutta puuhaa joten vaihdoin vielä sisäovien kahvat ja keittiön valolistat samalla. Tarkoituksena olisi vielä asentaa valoja, vaihtaa keittiön tasot, ja liesituuletin yms. Mutta nikkarointi töistä hieman mielenkiintoisempaan aiheeseen eli toukokuisen Cartagenan reissun pariin.
Tällä kertaa oli minun vuoroni keksiä pieni syntymäpäivä lahja rakkaalle naiselleni mutta La Mangan mukavan retken kanssa oli vaikea kilpailla. Mielessäni olikin pyörinyt hyvän tovin ajatus La Mangan kanssa samassa suunnassa sijaitsevasta Cartagenasta. Pienen tutkimisen jälkeen historiallinen iso kaupunki vaikuttikin oikealta kohteelta. Hotelliksi valitsin hyvällä sijainnilla olevan kolmentähden hotellin jossa sijaitsi edullinen parkkipaikka. Koska tiesin että kumpikaan meistä ei ollut vielä ikinä oleskellut sviitissä niin päätin toteuttaa pienen unelmamme puolestamme ja laitoin varauksen tähän hotellin hienoimpaan huoneeseen. Tarkaneuron miehenä myönnettäköön että valintaan toki vaikutti myös sviitin edullinen hinta. Lahja kohteena olevan kaupungin onnistuin pitämään salassa vain lähtöä edeltävään iltaan mutta huoneen taso pysyi oven avaamiseen asti salassa. Olin vain varoitellut aikaisemmin vaatimattomasta majoituksesta.
Sisäinen pikkupoikani heräsi tuona perjantai aamuna ja varmasti olinkin itse tästä pienestä matkasta moninverroin innoissani kuin syntymäpäiväsankari. Aamun säheltämisen ja innostuneen poukkoiluni jälkeen pääsimme vihdoin liikkeelle. Matka taittui odotettua nopeammin ja meno matka tuntui vain pieneltä hetkeltä. Hotellin sijainti osoittautui erinomaiseksi ja sviittikin vaikutti tulleen todellisena yllätyksenä. Huoneeseen kuului myös mukavan kokoinen poreallas joka myöhemmin illalla ehkä pienestä kylpysaippuan arviointi virheestä johtuen pursuikin yli äyräitten.
 |
|
Tavarat sängylle heitettyä suuntasimmekin tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin ja kävelimmekin kohti satamaa. Kävellessämme huomasimme rinteessä myyntipisteen jonka hissi näyttäisi vievän kukkulan laelle olevaan museoon. Pääsylippujen hinta jätti kuitenkin harkitsemiselle varaa, joten jatkoimme matkaa. Satamassa näimme ison loistoristeilijän, jonka selvästi hieman ylpeät matkustajat olivat rantautuneet segway kulkuvälineillä huristelemaan pitkin Cartagenan kauniita katuja. Koska vähiin tavoitteisiimme kuului nähdä roomalainen amfiteatteri, päätimme suunnata suoraan satamasta kohti museota. Museon pääsylippu maksoi seitsemän euroa ja pois lähtiessä tästä pienestä museosta päässäni soikin tuttu kummeleitten ralli
Apinaa koijataan. Koska korttelin kierrettyä ja kohti kukkulaa käveltyämme huomasimme että tätä kyseistä amfiteatteria pääse ihailemaan ilmaiseksi paremmilta paikoilta. Tämän jälkeen myös kukkulan laelle kiivettyämme huomasimme että aikaisemmin mainostamani hissipoikakin olisi tähän samaan paikkaan kyydin tarjonnut noin 23 euron hintaan. Hetken riikinkukkoja ihaillen päätimmekin laskeutua vanhankaupungin katuja pitkin hotellille lepäämään, kävellen.
 |
|
Illalla päätimme vielä palata tutkimaan vanhan kaupungin katuja. Vanha kaupunki olikin yksi kauneimmista vanhoista kaupungeista joita olin nähnyt. Etenkin illan käännyttyä pimeän puolelle hienosti valaistut rakennukset näyttivät upeilta lämpimässä kevät illassa. Kävimme myös jälleen satamassa kääntymässä jossa olikin kulinaristien fiestat meneillään. Tunnelmaani laski ainoastaan piinaava vessahätäni. Tästä asiasta painostamana silmäni haki sopivaa paikkaa suorittaa tarpeeni. Kuin taikaiskusta näin satamassa sijaitsevan purjehtijoille tarkoitetun vip-alueen oven olevan auki. Oven takana paistoi hotellihelpotuksen kyltti, joten jalkani pinkasivat jopa aivosolujani nopeammin oviaukosta kohti määränpäätä. Tästä lähes Usain Bolttimaisesta pyrähdyksestä ja sen jälkeisestä tyhjentymisestä huomasin epäonnekseni että sataman yli kaksi metrisen aidan ovi oli jälleen kiinni. Oli aika miettiä seuraamuksia ja antautua ehkä suoraan portinvartijalle. Tarkoituksena olisi pyytää alueelta poistamista mutta kohti vartijan valvomoa kävellessä huomasin sen ammottavan tyhjyyttään. Satamassa sijaitsi suuria huvilaivoja ja tämä olikin kerännyt paljon tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä puolelleen. Siististi nuorekkaaseen pikkutakkiin pukeutuneena en kuitenkaan herättänyt minkäänlaista huomiota. Hetken arvioinnin ja laskelmiani tehden päätin yrittää hyppyä portin yli. Epäonnistumiseen ei ollut varaa. Itseni satuttaminen ja asian jälkipuinti ei kuuluisi suunnitelmaani, joten otin muutaman rivakan askeleen ja kurkotin portin yläkulmaan, heilautin jalat portin päälle ja hyppäsin nopeasti, mutta varovasti alas. Tämän jälkeen ei ollut aikaa jäädä laskemaan herättämäni loikan aiheuttamia katseita, vaan kävelinkin rauhallisesti kohti väkijoukkoa. Päivä oli ottanut veronsa ja oli aika palata takaisin hotellin suojiin.
Seuraavana aamuna vaahtokylvyn jälkeen kävimme syömässä hotellin maukkaan aamiaisen ja lähdimme vielä kiertämään muutamaksi tunniksi kaupunkia ennen huoneen luovutusta. Koska vuorokausi tuntui menneen liian nopeasti niin päätimme yhdessä tuumin huristella kohti Murcian Ikean
rustopulla lihapulla lautasia. Kohti Murciaa ajettaessa näimme hulppeita maisemia ja koimme korvia lukitsevia alamäkiä ja tunneleita. Ikeaan päästyämme ei kumpikaan jaksanut keskittyä sen pidempään tämän ruotsalaisen huonekalujätin
huonolaatuiseen valikoimaan vaan takkityhjänä ja lompakko ehkä vieläkin tyhjempänä käänsimme kurssimme kohti tuttuja maisemia.
 |
| Penkki kutsui hetkeksi istumaan. |
 |
| Paatsaat koristivat Cartagenan katuja. |
 |
| Ilma suosi jälleen tätäkin reissua. |
 |
| Vanhan kaupungin katuja oli ilo kävellä. |
 |
| Satamassa ennen väärällä puolelle joutumista. |
 |
| Upeasti valaistuja rakennuksia tuntui riittävän. |
Muutama pakollinen rantakuva on tottakai pakko ottaa jos mahdollista.
